3 päivää vielä ja sit mennään pentuja katsomaan . Ikää niillä on sit reilu 4 viikkoa. Sen jälkeen aletaanki sit miettimään miten sen ajan saa kulumaan siihen asti, kunnes se pentu tulee . Suursiivous tehdään ainakin ennen pennun tuloa ja matot viedään varastoon. Nyt toistasex ei tartte pennulle ostaa mitään muuta kuin panta ja säkki pentumuonaa, kaikki muu on omasta takaa.

 

Nimikään ei sittenkään ole vielä ihan varma. Onni olis niin kiva nimi vaan niin paljon on Onni nimisiä schapeja, joten muitakin nimiä oon miettiny. Sellanen nimi olis kiva, josta olis helppo vääntää lempinimiä. Olen myös miettiny nimeä Fanta mut siitä on vaikee keksiä lempinimeä.

 

Saas nähdä miten Jesse ottaa uuden tulokkaan sit kun pentu viikolla 37 kotiutuu. Se ei varmasti heti tajua, että se pentu tulee jäädäkseen . Se varmasti luulee, että se on vaan hetken aikaa hänen kanssaan leikkimässä ja ottaa ilon irti koko siitä hetkestä .

 

No, jännää se ainakin tulee olemaan . Mulla on juuri silloin syysloma, joten monta päivää saa olla pennun ja Jessen kanssa kotona, kunnes pitää sit taas mennä töihin.

 

Ihanaa aikaa tuo pentuaika! Sitten alkaa taas säkäkorkeuden mittaaminen ja jännäys minkä kokoinen pennusta kasvaa . Näytelmiinkin olis tarkotus mennä, joten kiva on nähdä mihinkä suuntaan pikkuinen sitten kehittyy. Jos ei tammikuussa tule mihinkään lähistölle pentunäyttelyitä niin ensimmäinen näyttely korkataan pennun kanssa Lahdessa maaliskuussa. Mä siis suunnittelen jo kaikkia tuollaisia vaikka en ole vielä edes käynyt pentua valitsemassa .

Onpas aikaa, kun oon viimex tätä blogia kirjoittanu . No, hyväähän tänne kuuluu .

 

Jesse kastroitiin tossa muutama kuukausi sitten. Sillä oli ihan riittävästi antibioottikuureja takana ja maha jatkuvasti löysällä. Sitäpaitsi se oli mieletön hormonihyrrä. Nyt on loppunu tyttöjen astuminen koirapuistoissa, mut muuten ei kyl ole urosmainen käyttäytyminen hävinny mihinkään. Kovin se merkkailee edelleen ja remmissäkin pitää vähän rähjätä toisille uroksille. Näyttelyissä olis ollu kiva käydä, mut koiran terveys on mulle kuitenkin näyttelyitä tärkeempää. Näyttelyiden sijasta aloitettiin uusi harrastus, eli agility Turun agilityteamissa ja nyt on alkeiskurssi takana ja viime keskiviikkona alkoi jatkokurssi. Ihan hyvin on Jesse esteet menny, mut sillä on aina alussa kestäny hetki hokata miten se este taas suoritettiinkaan , meillä kun ei ole oikeen muita mahdollisuuksia kuin nuo kurssipäivät harjoitella noita esteitä ja varmaan jossain välissä mennään lauantaikoulutuksiinkin. Tokoakin olen hiukan miettiny, mutta koska tässä nyt suunnittelen Jesselle kaveria niin oon miettiny, että mites se toko sit luonnistuis yksin kahden koiran kanssa harjoituksissa .

 

Oon Buffingiin ottanu yhteyttä ja sinne olis tarkotus mennä 2 viikon päästä kattomaan pentuja. Pentu tulis sit tasan 7 viikon iässä ja mulla olis just sillon viikko lomaa, joten siinä olis sit hyvää aikaa opettaa pennulle yksinoloa. Jesse varmaan olis haltioissaan pikku kaverista . Urosta olen miettiny ja niitä syntyikin nyt sen verran paljon, että on sentään valinnan varaa. Nimiäkin olen kovin miettiny. Onni nimisiä schapeja on aika paljon, mut se nimi on pyöriny mielessä jo siitä lähtien, kun hommasin Jessen. Jessestä piti tulla Onni, mutta päädyin sit kuitenki Jesseen. Myös Jimi nimi on pyörinyt mielessä .

 

Vielä 2 viikkoa ja sit pääsee pentuja katsomaan. Odottavan aika on pitkä . Onnex kasvattaja kirjottaa omaa blogiaan pennuista ja laittaa niistä ajoittain kuvia kotisivuilleen .

 

 

 

 

 

 

Joulu on mennyt ja vuosi vaihtunut . Jesse varmasti ollut kaikkein kiltein, koska sai niin paljon lahjoja . Yhteensä 10 pakettia . Jesse sai possunkorvia, possun korvapuusteja, kenkäluita, pehmoleluja, aktivointilelun, koirankeksejä ja namitikkuja eikä se omistajakaan täysin lahjoitta jääny vaikka puhetta oli, että mitään ei osteta muuta kuin koiralle. Omistaja sai suklaata, kalenterin Jessestä (kaverit teetti) ja kannettavan tietokoneen, jota en siis osannu todellakaan odottaa .

 

Eilen sitten vaihtui vuosi ja sitä olin juhlistamassa Jessen ja kaverini Virpin ja hänen koiriensa Miisan ja Pepin kanssa Kakolanmäen koirapuistossa. Jessehän ei välittäny missään vaiheessa mitään rakettien paukkeesta ja raketteja pelkäävä Miisakaan ei niistä koirapuistossa välittäny, kun oli muuta puuhaa . Kakolanmäeltä oli kyl hieno kattella kaupungin ilotulitusta. Sitten kierrettiin vielä mäen toiselle puolelle ja katteltiin sieltä yli kaupungin ja arvailtiin missä mitäkin mahtaa sijaita . Vanha vankila loi omaa tunnelmaansa vuoden vaihteeseen. Tuli mietittyä mitä ihmiskohtaloita sen muurit kätki sisälleen. Siellä ne Suomen vaarallisimmat vangit on istuneet. Harmi, jos Turun kaupunki meinaa muuttaa sen rakennuksen asuinpaikoiksi. Onhan sillä vankilalla kuitenkin oma historiansa. Mun mielestä se vankila kuuluu sellaisenaan siihen mäelle. Miksi eivät muuttaisi sitä museoksi . Oon siellä vankilassa joskus koulun puolesta opintokäynnillä vieraillutkin ja kolkon näköinen paikka se oli sisältäkin, mut eihän sitä vankien missään 5 tähden hotellissa tartte asuakaan. Parhaiten jäi mieleen ne harmaat kiviseinät ja jalkaraudoissa kulkevat apaattisen näköiset vangit, joiden mukana kulki vartioita. Jäi kyllä mieleen myös ne iloiset bilistä pelaavat vangit . Rakkautta se vankila ei kauheesti sisälle kätkeny, se näkyi  vangeista ja kaikilla ei tainnu uskoakaan elämäänsä olla. Paljon vihaa ja katkeruutta varmasti, mutta jotenkin se vankila rakennuksena antoi sen kuvan, että uskoa ja toivoa siellä on kuitenkin ollut. Iso risti vankilan katolla loi jo sen uskon ja toivon tunteen, että on ollut mahdollisuus uuteen elämään tuomion istumisen jälkeen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ei ole taas aikoihin tullut kirjoiteltua tänne mitään. Jesse tosiaan sairasti sen kennelyskän niin, että ensin se yski 7 päivää ja sai siihen yskänlääkettä. Sitten yskä lähti pois muutamaksi päiväksi ja kun tuli pakkaset alkoi yskä uudestaan, tosin lievempänä. Käytiin sit eläinlääkärillä ja eläinlääkäri epäili yskimisen syyksi pantaa ja ehdotti, että alkaisin käyttämään valjaita, mutta kirjoitti myös varoiksi reseptin, joka sit seuraavana päivänä haettiin, koska pientä yskimistä kuitenkin oli. Nyt on ab -kuurin loppumisesta jo aikaa reilu viikko, mut varoaikaa pidän vielä ensviikon puoleen väliin ja sitten taas uskalletaan tutustua toisiinkin koiriin . Tarkoitus oliskin mennä Somerolle kattomaan pientä Schapen pentua, jonka mun vanhempien tutut on ostaneet Boisterous -kennelistä.

 

Parin viikon päästä on sit Helsingin messukeskuksessa näyttely ja jo tooooosi innolla odotan sitä päivää . Saas nähdä kuinka käy . Muitakin sisaruksia sinne on tulossa, joten kiva nähdä niitäkin .

 

 

Nyt ollaan vihdoin ja viimein voitettu kennelyskä, mutta toipilasaikaa vielä vietetään 2 viikkoa. Sitten saa poika taas olla toistenkin koirien kanssa tekemisissä :). Jesse saakin syntymäkotipaikkakunnalleni Somerolle uuden kaverin ja vielä samanrotuisen kaverin :). Mun vanhempien tutut ovat varanneet Boisterous -kennelistä urospennun ja me mennään Jessen kanssa tutustumaan uuteen pentuun isänpäivän jälkeen. Mun vanhemmat saa sitten toisenkin Schapendoesin aina välillä hoidettavakseen :). Ne on aivan ihastuneita Jesseen ja Schapendoes -rotuun, mut ite ne ei halua koiraa kuitenkaan ottaa. Ite taas olen miettiny, että jos 2-3 vuoden päästä ottaisin Jesselle toisen Schapen kaveriksi, mutta saas nyt nähdä kuinka käy. Riippuu mikä on elämäntilanne silloin :).

 

Nyt oli yön aikana satanut lunta maahan niin, että maa oli ihan valkoisena ja taaskin tulee. Aamupisujen aikaan ei Jesse vielä kovin paljon jaksanut tuota valkoista maata ihmetellä, mutta toinen pikkukävely kun tehtiin niin ihmetystä riitti :D. Nokka kulki koko ajan maata pitkin ja välillä saatiin kunnon hepulikohtauksia hihnassa ja ihmeteltiin mihin kaikki lumipallot aina katosi ja kyllä niitä lumipalloja syötäväksikin luultiin :).

 

Ihanaa kun tulee talvi ja joulu (vaikka ehkä joudunkin olemaan jouluna töissä :( ).

Juuri eilen kuulin koirapäiväkodissa, että kennelyskää on liikenteessä ja heillä on sitä myös ollut ja nyt sitten tänään aamulla alkoi Jessellä köhiminen . Jesse meni ensin aamulla kummitädilleen Anulle ja Anu vei Jessen päiväkotiin. Soitin aamulla päiväkotiin ja sanoin, että Jesse muutaman kerran yski aamulla ja siltä tuli myös kirkasta limaa. Nyt sitten ollaan yskänlääkekuurilla noin viikon päivät. Medipektiä annan 10 ml kahdesti päivässä eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Toi 10 ml tuntuu jo isolta määrältä, mutta apteekissa ne laski eläinlääkintäoppaan ohjeiden mukaan, että noin 15 kg painavalle koiralle voi Medipektiä antaa 37 ml kerta-annoksena, eli 74 ml päivässä ! Ihan sairaan iso määrä. Näin ollen 80 kg painavalle jättikoiralle pitäis antaa 3 pullollista päivässä yskänlääkettä . Mä kyllä tosiaan tyydyn tohon 10 ml:aan kerta-annoksena.

 

Ilmeisesti täällä Turun seudulla on nyt kennelyskää liikenteessä, koska sitä on tuolla päiväkodissa ollut ja apteekissa myös on ihmisiä käynyt hakemassa koirilleen yskänlääkettä ja kuulemma useempi käynyt myös eläinlääkärissä toteamassa kennelyskän. Oireet ilmeisesti alkaa aika yhtäkkiä tai niin olen ainakin kuullut ja niin myös tapahtui Jessen kohdalla. Eilen illalla Jesse oli vielä terve ja tänään aamulla, kun ruvettiin tekemään lähtöä alkoi köhiminen. Nyt se nukkuu tossa vieressä rauhallisesti, mutta jos se innostuu jostain niin köhiminen alkaa heti. Nyt on siis parasta, että poika saa levätä rauhassa.

 

Jesse ja kaikki muutkin koirapäiväkodin koirat on rokotettu kennelyskää vastaan, mutta ei se rokote näköjään ihan kovin varma ole. Ehkä rokotetuilla koirilla voi oireet olla lievemmät. Ilmeisesti täällä Turun seudulla taitaa nyt jonkinlainen epidemia olla valloillaan. Kiusallinen vaiva koiralle .

No niin sunnuntaina oltiin tosiaan kehässä ja kivaa oli . Huristeltiin messukeskukseen silleen, että meille jäi vielä hyvää aikaa rauhottua ennen kehään menoa. Tavaraa oli kyllä yhdelle ihmiselle liikaa, mutta minkäs sille voi, kun en tällä kertaa saanut kaveria mukaan. Hihnassa kiskovan koiran lisäksi raahasin mukanani sisälle häkin, tuolin, häkin pehmusteen ja Jessen tarvikkeet. Onneksi sentään tuolin ja häkin sai taitettua, mutta ihanaa oli, kun pääsin paikoilleni istumaan . Onneksi myös suurin osa koiraihmisistä on toisilleen ystävällisiä ja auttavaisia. Sain leirini pystyyn, kun vieressä oleva ihminen suostui pitelemään Jesseä. Nyt olen ilmottanu Jessen myös Helsinkiin Voittaja -näyttelyyn. Sinnekin jos joudun yksin lähtemään niin varmasti lähden niin ajoissa, että saan parkkipaikan mahdollsimman läheltä messukeskuksen sisäänkäyntiä ja vien ensin kamat ja sit vasta koiran.

 

Sunnuntaina ei näyttelyssä ollutkaan 3 Schapea vaan 2. Jesse kilpaili luokassa 7-9 kk ja Jessen kilpakumppani luokassa 5-7 kk. Jessen tulos tällä kertaa oli pek 1 pu 2 1kp ja tuomarina oli Tanya Ahlman-Stockmari. Tuomarin mielestä Jesse on hyvänkokoinen maskuliininen uros, jolle toivoisi hieman enemmän ulottuvuutta takaliikkeisiin. Oikeat rungon mittasuhteet. Miellyttävä pää ja ilme. Vielä kapea ja kehittymätön edestä. Erinomainen luonne. Liikkuu kinnerahtaasti. Etuliikkeiden tulee vakiintua iän myötä. Oikeanlaatuinen hyvinhoidettu karvapeite. Esitetään hyvin.

 

Tällä kertaa jostain syystä jännitin erkkaria enemmän . Nyt pitää toivoa, että saan töistä vapaata, että pääsen Voittaja -näyttelyyn .

Onpas taas aikaa, kun olen viimeksi jotain kirjoitellut . Huomenna vielä töihin ja sitten on ihanat 3 päivää vapaata ! Sunnuntaina mennään Jessen kanssa sitten taas jälleen näyttelykehään. Tällä kertaa messukeskuksen pentunäyttelyyn. Saas nähdä kuinka sunnuntaina käy . 3 Schapea on ilmoittautunu näyttelyyn. Yhden jo tiedänkin, joka tulee Jesseä vastaan samaan kehään, mutta sitä kolmatta en tiedä. Pitää varata taas herkkuja mukaan, jotta saan pojan kulkemaan kehässä nätisti .

 

Jesse on nyt myös ottanu ilmeisesti jonkinlaisen loppuspurtin kasvamisessa. Se on nyt 2 viikon aikana kasvanu lähes sentin ja on tällä hetkellä noin 45,5 cm säkäkorkeudeltaan. Saas nähdä mikä tulee olemaan pojan lopullinen koko, kun 10 kk:tta tulee täyteen . Veikkaan, että kasvaa samankokoiseksi, kuin Nero -iskänsäkin......ja mä kun olin niin huolissani sen kasvusta, kun luulin, että se tyssäsi 43,5 cm:iin. Se vaan pysytteli siinä samassa lukemassa niin kovin kauan.

 

Tämän enempää ei nyt ole kuulumisia kerrottavana, mutta kerron sitten taas sunnuntain näyttelyn jälkeen lisää kuulumisia .

Eilen sitten oltiin Jessen kanssa ensimmäisessä näyttelyssä. Lähdettiin matkaan aamulla klo 7 ja siltikin meinasi tulla kiire. Onneksi sain mukaani 2 kaveriani eli Jessen kummitädin Anun ja leikktäti Jennin . Anu ja Jenni saivatkin tehtäväkseen kannella tavaroita ja mä otin myös sen verran mitä pystyin kantamaan. Paljon sitä tavaraa olikin, kun oli häkki, viltti, kylmälaukku, peitto, tuolit ja kassit.

 

Puoli tuntia saatiin olla rauhassa kehän laidalla ja sitten mentiin esittäytymään. Urospentuja oli yhteensä 2 kpl:tta ja Jesse sai kilpakumppanikseen Buffing Kuuraparran eli Uunon. Uuno voitti Jessen, mutta Jesse tuli hyvänä kakkosena . Sai sentään yhden kp:n ja hyvät arvostelut tuomarilta. Tuomari kuitenkin sakotti liian matalasta takapäästä ja liikkeessä takajalat oli liian lähekkäin.

 

Uunosta Jesse sai kivan leikkikaverin . Oli kiva katsella, kun kilpakumppanit painivat keskenään sulassa sovussa. Muutenkin oli tosi kiva tunnelma ja kiva oli kannustaa muitakin Schapeja ja erityisen hienoa oli, kun Schapendoes pärjäsi myös BIS -veteraanikisassa voittamalla koko kilpailun .

 

Sisaruksia nähtiin 3 ja erityisesti odotin Pojun (Äveriäs ällikkä) tapaamista. Tiinan kanssa ollaan paljon mesessä juteltu ja paljon olen käynyt Pojun kotisivuilla ja nyt näin ihan livenä Pojun. Poju oli kiva tuttavuus ja olisi kiva nähdä Pojua taas jossain vaikka Tiinaa ei olekaan näyttelykärpänen vielä päässyt puraisemaan.

 

BIS -kehäkin jäätiin katsomaan ja sen jälkeen suunnattiin kohti Turkua. Takaisin Turussa oltiin klo 20.30. Seuraava näyttely meillä onkin sitten täällä Turussa 21.10. Turun seudun kääpiökoirat järjestää silloin epävirallisen pentunäyttelyn messukeskuksessa. Sitä siis innolla odottelemme.

Eilen täällä Turussa vietettiin Turun päivää ja mentiin Jessen kanssa katsomaan perinteistä Turun päivän ilotulitusta. Oltiin sen verran ajoissa liikenteessä, että saatiin hyvä katselupaikka Martinsillan vierestä. Klo 21 raketit ammuttiin Samppalinnan mäeltä. Ensin Jesse hiukan ihmetteli mistä äänet tuli, kun alkoi paukkumaan. Pienen ihmettelyn jälkeen se yritti saada lähellä ollutta koiraa leikkimään eikä jaksanu välittää paukkeesta. Lähellä ollut koira sen sijaan oli paennut penkin alle piiloon rakettien ääniä ja vikisi siellä hetken aikaa, kunnes rauhottui. Jesse sen sijaan otti lepopaikan mun jalkojen vierestä, kun tajusi, ettei lähellä ollut toinen koira ollut kovinkaan innostunut leikkimään. Melko hyvät hermot taitaa olla pojalla, kun ei keväälläkään välittäny siitä, kun oltiin katsomassa valtakunnallista partioparaatia keskustassa. Poika vaan makasi kadun vieressä vaikka pärisevät rummut meni noin metrin päästä .

Niin se viikonloppu taas on vierähtäny ja huomenna arki koittaa . Nähtiin tänään Jessen kanssa toinen Schape. Se asustaa tossa ihan vieressä . Se hiukan pelkäsi Jesseä ja ärhenteli sille, kun Jesse olisi halunnut leikkiä. Varmaan nähdään sen kanssa uudestaankin, kun niin vieressä asuu .

 

Nappuloitakin olen taas Jesselle kokeillu ja tällä kertaa Jahtia ja Vahtia. Hiukan oli taas päivällä kakka löysemmällä mut jatkan edelleen Jahdin ja Vahdin antamista. Sain niin halvalla 10 kilon säkin, joten pitää ainakin kokeilla sitäkin nappulaa vielä ja sitkeesti syöttää säkki hiljalleen loppuun ja katsoa sitten miten se sopii. Sitä kun saa nykyään olla joka viikko muuten ostamassa lihaa. 

Tänään saatiin kakkanäytteiden vastaukset ja ehkäpä se ripulin syykin toivottavasti löytyi . Näytteestä löytyi kokkideja ja nyt saatiin 10 pvän antibioottikuuri (Trikozol 200 mg). Toivottavasti päästään 1.9. olevaan näyttelyyn, koska 7 pvän varoaika päättyy juuri silloin. Lähetin asiasta viestiä kennelliiton antidopingvastaavalle. 

Torstaina olin Jessen kanssa eläinlääkärissä ja siellä tutkittiin vatsa. Lääkäri ei tuntenut palpoimalla vatsassa mitään poikkeavaa eikä Jesse aristanut vatsaansa. Verikokeet otettiin myös. Se olikin pientä taistelua, koska Jesse yritti koko ajan vetää tassuaan pois. Näppärästi se ell sai kuitenkin sen kokeen otettua ja sen jälkeen odoteltiin sitten Jessen kanssa 15 min vastauksia. Verikokeissa tulehdusarvot ja sisäelinarvot olivat hyvät . Nyt pitää ottaa 3 päivän kakkanäytteet talteen ja viedä ne sitten eläinlääkärille. Tutkitaan vielä madot yms. mitä voi ulosteesta löytyä. Sitten voi alkaa epäillä ruoka-aineallergiaa sen jälkeen. Mä tosin varmasti aion siinä tapauksessa edelleen jatkaa kotiruoalla. Nyt oon vielä Eagle Packin nappuloita hiukan pojalle tyrkyttäny ja ne maistuukin, mutta maha menee niistäkin ripulille. Inupekt Fortea annan siinä rinnalla ja toivon, josko maha vielä tottuisi myös nappuloihin, koska tykkään niitä kotiruoan sekaan laittaa. Helpotus oli suuri, kun selvisi ettei mistään vakavammasta ole kuitenkaan kyse. 

Onpas siitä aikaa, kun viimeksi olen taas jotain näille sivuille kirjoitellut. Jessen ripulointi alkaa toivottavasti olla jo taakse jäänyttä elämää. Kotiruoalla poika on nyt kuitenkin ollut jo monta viikkoa. Tarkoitus oli mennä eläinten luontaisterapeutille keskiviikkona, koska suunnitelmissa oli aloittaa luonnonmukainen ruokinta. Päätin sitten kuitenkin vielä kokeilla yhtä nappulamerkkiä, josko se sopisi. Eilen oltiin täällä Turussa näyttelyssä katselemassa miten toiset Schapet pärjäsivät ja samalla hain Eagle Packin pari näytepussia heidän kojustaan, eli Small & Breed Puppy Formulaa ja aikuisten koirien Holistic Selectiä ja sekoitin ne pussit keskenään ja olen nyt eilisestä asti antanu varovasti 2 rkl:sta nappuloita aamulla ja illalla. Nyt ei ole vielä ainakaan menny maha sekasin. Ulosteen väri vaan mietityttää, kun se on niin vaaleeta mutta toivottavasti syy on siinä, että koira saa myös hyvin vaaleeta ruokaa. Tällä hetkellä se saa lohta, riisiä ja ohraa sekä porkkanaa ja vihreetä salaattia. Torstaina on kuitenkin aika eläinlääkärille ja siellä ilmeisesti vielä otetaan jotain kokeita ja kai ultrataan maha, koska pitää olla 12 h koiran syömättä. Jos nyt menis Jessen vatsa ripulille niin lihasta se ei ainakaan voi johtua, koska noi nappulat sisältää ihan samoja lihoja joita Jesse on jo pitkän aikaa saanut. Hiukan Jesse laihtui sinä aikana, kun söi vain pelkkää riisiä ja seitiä mutta pysyi silti ihan normaalirajoissa painon kanssa. Itseasiassa se on nyt aika timmissä kunnossa . Kasvu on nyt selkeesti hidastunu. Yritän tässä taas kirjoitella jossain välissä lisää. 

Oltiin Jessen kanssa lauantaina eläinlääkärillä selvittelemässä ripulin syytä, kun ei kakka ollut vielä silloin normaalia. Eläinlääkäri epäili kaikkein eniten, että antamani naudan jauheliha olisi ollut pilaantunutta. Toiseksi syyksi hän asetti ruoka-aineallergian ja kolmanneksi syyksi jonkun loisen, joka elää raa'assa lihassa ja jota ei saa hoidettua pois, mutta koira voi elää sen kanssa, koska koira itse kehittää vasta-aineet sitä loista vastaan. Toivotaan nyt, että syy olis ollu jauhelihassa eikä olis mitään ruoka-aineallergiaa, eikä loisia. Maitohappobakteereita saatiin ja vitamiinitahnaa ja antibioottiresepti sen varalta, jos tulee vesiripulia. Riisi-seiti -linjalla edelleenkin siis jatketaan ja nyt ei saa antaa pojalle edes luita kalvettavaksi, koska jos kyseessä onkin ruoka-aineallergia. Siinä tapauksessa, jos kyseessä on ruoka-aineallergia niin aloitetaan eliminaatiodieetti ja ruoka-aine kerrallaan tutkitaan mikä ruoka-aine ei sovi ja mikä sopii. Toivottavasti tosiaan tohon ei tartte ryhtyä. 

Jouduimme sitten peruuttamaan huomiseen näyttelyyn menemisen. Jessen vatsa on edelleen ripulilla . Nyt on hoidettava pojan vatsa kuntoon ja se nyt on näytteleyitä tärkeempää. Epäilen suuresti, että vika on antamassani Royal Canin pentumuonassa. Toivottavasti asialle saadaan selvyys jossain välissä. Ite olen ollut ihan huolesta soikeena. Riisi-seiti -linjalla siis jatketaan edelleen ainakin ens viikon puoleen väliin asti. Nyt menee lääkkeenä myös Attapektiä tabletteina ja Nutrisal plussaa veden mukana. Pitäis saada poika juomaan noin 12 dl ainakin päivän aikana. Otin eilen töistä 100 ml:n ruiskun, joten sillä siis laitetaan vettä suuhun. Toivottavasti saadaan pian Jessen maha kuntoon.